keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Zu Sterben fällt so leicht

Mä en tiedä miksi. Mä en jaksa olla olemassa. Mä en halua olla. Tumppasin jo kerran tupakan omaan käteeni. Mä en jaksais olla enää. Mua ei kukaa etes kato koskaan. Olin kaverin kanssa baarissa. Sitä pyysi niin moni tanssimaan. Veera on niin vitun suosittu ettei kukaan. Mua ei etes kato kukaan. Mä en jaksa olla. Mä en todellakaan jaksa,

Jos ette osaa saksaa nii suosittelen kattoo tän biisin enkunkieliset sanat.


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä ihminen, älä tee sitä. Älä lähde ennen aikojasi. Itse psyykkisen helvetin läpi kulkeneena, osastolla lojuneena, lääkkeitä kurkusta alas kaataneena ja nyt vihdoin uuden elämän löytäneenä voin todeta, että elämä on filmi, joka kannattaa katsoa loppuun asti - siihen loppuun, joka tulee vanhana ja itsestä riippumatta.

Kannustan jatkamaan blogin kirjoittamista. Päästä kaikki paha olo esiin, kerro kaikesta mitä tulee mieleen. Parempi että asioista kirjoittaa ja nostaa omia tunteita esiin, kuin että istuu sängyn reunalla ja tuijottaa valkoista seinää.

En olisi koskaan uskonut, että edessäni on vielä vuosia elämää. En ollut vahva, en ollut haluttu. En ollut suosittu tai millään tavoin edes hyvä ja kelvollinen. Oikean lääkityksen ja terapian avuin sain elämästä kiinni. Traumat pysyvät takaraivossa ja kokemukset historiassa sisimmässäni, mutta voin opiskella, käydä töissä ja harrastaa vapaa-ajalla kuten muutkin ihmiset. Pystyn nyt elämään itseni kanssa - kuten sinäkin jonain päivänä. Jos joskus tuntuu, ettei kukaan välitä, muista minun sanani: Minä Välitän. Tulen aina välittämään. Älä anna periksi vielä.

Älä vain anna periksi, no matter what.