Vittu

Tänään on todellakin ollut ihan paska päivä. Mä niin vihaan tätä mun elämää. Jo aamulla ku heräsin nii oli paska fiilis, joka johtuu siitä unesta minkä näin. Siinä kaikki oli taas niin täydellistä ja sain sen kenet haluan, mutta ei, ei niin voi käydä. 

Ja mua vituttaa et oon syöny ku sika tänään. Ihan liikaa. Tekis vaa mieli oksentaa kaikki pihalle. Mut kaikista eniten mua vituttaa pari mun ''kaveria''. Olkoon tää toinen vaikka Veera. Veera pitää mua pelkkänä kuskina ja hakijana ja koskaan ei voida olla kahestaan, vaan sen on aina pakko raahata sen bff mukaan. Oon tuntenu Veeran iät ja ajat ja mulla alkaa vituttaa toi et se vaa käyttää mua hyväks. Alkaa muutenki tuntuu et se ihmine on täys idiootti, käyttää hyväks kaikkia jätkiä ketä sillä on. Ja aina ku oon Veeran kans ja se sen ihq daa besu on mukana, nii ne vaa nauraa keskenää ja heittää jotai inside läppää tai muistelee jotai yhteisiä kännisekoiluiltoja jollon mä en oo varmasti ollu mukana. Niistähän illoista ei ees puhuta, jos vahingossa oon eksyny niitten seuraan. Mulla niin vituttaa. Miksi vittu mun sitte ees pitäis olla niide kaa kerran ei voida puhuu ees mitään sellasta mihin mäki voisin osallistua -.- Painukoot helvettiin mä en jaksa enää.

Ja toinen on sit ihan toisesta päästä. Olkoon hänen nimensä Katri. Katri seurusteli ja oli kihloissa pidemmän aikaa (ollaan saman ikäsiä) yhden miehen kanssa, mutta hiljattain he erosivat. Sen jälkeen Katri juoksi baareissa joka viikonloppu ja meillä oli hauskaa, jos satuin pääsemään mukaan. Pari viikkoa eron jälkeen Katri löysi uuden miehen, olkoonpa hän vaikka Hannu. Nyt kun Katri seurustelee Hannun kanssa, hänellä ei riitä aika mulle yhtään. Ihan sama minä päivänä mä kysyn, vastaus on: "En mä tänään ku vietän Hannun kanssa romanttista iltaa ku ehitään nii vähän nähä." Ehitään niin vähän nähä ja joka päivä toi sama juttu??? Ja Katrin mielestä sellaisessa suhteessa ei oo mitään järkeä, missä ei nähdä joka päivä. Ok, ei sitten. Ei siinä, onhan se kiva kun seurustellaan ja on ihanaa jne jne mut oikeesti, ois se kiva jos ois kaverille edes kerran viikossa aikaa.

Mä vaan haluaisin sen ihmisen, ketä rakastan. Että mulla olis ees yks ihminen (perheen lisäks?) joka välittää. Mutta ku mä tiedän että mä en saa sitä. Sain jo kerran pakit. Ihme kyllä kyse ei ollu ikäerosta. Se käski mun odottaa. No jaa, ehkä mä odotan, mutta en siltikään usko että siitä mitään tulis, sillä mä lähden pois täältä. Mut ois vaan niin ihanaa tuntee rakastavansa jotakuta, vielä kerran, tulla rakastetuks, vielä kerran.

Mut mä en pysty siihen, koska en osaa päästää irti, en vihasta, en rakkaudesta, eikä kukaan katso mua päin.

Mä olen liian lihava.